lauantai 28. lokakuuta 2017

Enkä haluu enää ikin koskee pohjaa










Mun mieliala viimeaikoina on ollut yhtä synkkä kun tuo ulkona oleva pimeys. Ensilumi satoi ja riensin kamerani kanssa ulos mutta sen kummempia tunteita se ei herättänyt. Nytkin ulkona sataa vettä ja vie todennäköisesti kaiken lumen mennessään.

Syksy ja sen tuoma pimeys vaikuttaa muhun todella paljon. Viime vuonna mun olo oli ihan kamala jouluun asti, kunnes alkoi helpottaa. Lumi auttaa asiaa, sillä se tuo valoa mukanaan.

Tietenkin taustalla on muutakin kun tuo pimeys. 
Kipeitä ja vaikeita asioita, mutta saan niihin onneksi apua ja tiedän selviäväni niistä, pikkuhiljaa.

Positiivisiakin asioita on kerennyt tapahtumaan. Vapaaehtoistoiminta etenee samaa vauhtia kun se, että pääsen vihdoin työkokeiluun! Enää täytyisi löytää paikka ja sitten pääsen hommiin. Kaikkea kivaa on siis luvassa, turha vaipua synkkyyteen. Valitettavasti se kyllä kuuluu asiaan, mutta tärkeintä on, ettei lopeta yrittämistä.

Toivon sulle hyvää viikonloppua, muista olla armollinen itsellesi!
Tsau!

sunnuntai 24. syyskuuta 2017

Et ole julkaissut mitään 18 päivään













" 64 ihmistä, jotka tykkäävät kohteesta Varjoa ja Valoa, eivät ole kuulleet sinusta vähään aikaan! "
Ja hyvin kaikki ovat silti pärjänneet?

Eilen oli kiva päivä, sillä sain kuvailuseuraa. Käveltiin päämäärättömästi eteen päin jutellen kaikesta maan ja taivaan välillä. Aamuinen harmaa keli ei näyttänyt lupaavalta, mutta onnekseni aurinko alkoi pilkahtelemaan pilvien läpi muuttaen taivaan kauttaultaan siniseksi. 

Pohdin eilen (omassa päässäni) sitä, kuinka aina pitäisi olla tavoitettavissa. Sitä omaa kännykkää on pakko tuijottaa säännöllisin väliajoin. Mitä jos jollain on jotain asiaa? 
Jos jollain on oikeasti sulle tärkeää asiaa, hän soittaa. Ei sun tarvitse vastata heti viestin saatuasi. 
Useimmiten tuntuu, että on pakko. Ihmiset myös olettavat nopeaa vastausta, en usko olevani ainut siinä suhteessa.

Eilen paria kännykän vilkaisua ja kuvanottoa lukuunottamatta oli piristävää vaan kävellä ja jutella. Pitäisi muistaa, että kaikkea ei tarvitse päivittää someen. Se hetki mitä nyt elät on nyt. Niinku just nyt.
Eikö oo paljon mukavempaa vaihtaa ajatuksia ja keskittyä nykyhetkeen, kun roikkua internetissä kertomassa kaikille mitä sä teet? Ja kuule, kaikkia ei edes kiinnosta se mitä sä teet.
" Evvk. "

Joskus on kiva jakaa tekemisiään ja hetkiään muille. Mutta sen ei tarvitsisi olla pakollista. Ei kenenkään tarvi tietää mitä sä söit aamupalaksi tai kävitkö sä tänään lenkillä. Kiva, että oot tänään pessyt pyykkiä ja imuroinut, mutta mä olisin voinut elää ilman sitäkin tietoa. 

Mun on tosi vaikeaa olla päivittämättä kaikkea mitä teen ja oon tietoisesti pyrkinyt vähentämään sitä. Kaikkea ei tarvi ikuistaa. Jotkut jutut on hyvä pitää itsellään. Ne hetken jää kuitenkin talteen, sun mieleen.

Koetetaan olla enemmän läsnä muille. Niille ihmisille keiden seurassa sä olet. Sille hetkelle. Harvemmin mikään muuttuu jos sä oot hetken poissa. 

Hyvää sunnuntaita teille! 
Palataan!

tiistai 5. syyskuuta 2017

Älä jätä mua rappuun beibi päästä mut sisään









Tämä viikko alkoi perehdytyksellä vapaaehtoistoimintaan. Mä löysin itselleni sopivan paikan ja toivon, että voisin aloittaa pian ja olla avuksi muille. Toiminta liittyy lapsiperheisiin ja sitä kautta omaan tulevaisuuden haaveammattiin. 

Eilen treffasimme ihanan Sinin kanssa ja pidettiin parin tunnin kuvaukset. Sääkin suosi meitä auringonpaisteella. Ilmassa tuntui syksy, sillä sormet olivat lopuksi aivan jäässä ja kramppasivat. Menimme sisälle lämmittelemään kahvin ääreen hetkeksi, kunnes mun piti poistua. Iltapäivällä kävin myös tutustumassa tulevaisuuden suunnitelmieni takia yhteen palveluntarjoajaan. Olen pian hakemassa työkokeilua.

Olemme kohta menossa isovanhempieni kanssa käymään markkinoilla. Täällä on jokaisen kuun ensimmäinen keskiviikko torilla markkinat. Ei tullut koko kesänä käytyä, joten houkuttelin "vanhukset" mukaani tälle kerralle. Ulkona näyttäisi olevan kohtuu hyvä sää, tosin epäilen sen olevan yhtä kylmä kun eilenkin. 
Markkinoiden jälkeen minulla on lääkärintapaaminen näin vuoden tauon jälkeen. Keskustelemme mm. työkokeilusta, sillä sen hakemiseen tarvitsee aina olla B-lausunto. 

Muistin juuri aamukahvini olemassaolon ja kellokin on jo sen verran, että tunnin päästä pitäisi olla jo keskustassa. Mä istun kuitenkin vielä yöpaidassa sängyllä. Mä toivon, että sulla on tänään hyvä päivä ja kaikki mitä teet menisi nappiin! Toivon sitä samaa myös itselleni. 

Palataan, tsau!